Sitä olen tässä yrittänyt loppupäivän pohtia. Kävimme siis Oulun KV-tokokokeessa, joka oli samalla yksi maajoukkueen karsintakokeista.
Tuomarina samainen Ralf Björklund, kuin Iisalmenkin kokeessa puoltoista viikkoa sitten.
Saldona tällä kertaa pisteitä 200 ja 3.tulos. Sijoitus 7/7...
Eihän me toki mitään maajoukkue paikkaa olla haaveiltukaan, mutta olisi se mukava joskus edes onnistua näissä "tärkeämmissäkin" kisoissa ja saada aikaiseksi sellainen suoritus, jonka Neppu oikeasti osaa.
Toisaalta olen tulokseen pettynyt, toisaalta olen valtavan iloinen muutamista onnistumisista.
Minkä takia jotkin liikkeet epäonnistui, syitä olen koittanut miettiä, oppiakseni tuon pienen mustavalkoisen mielenliikkeitä ja jotta jatkossa olisin viisaampi, ehken sen seuraavan koiran kanssa..sitten joskus...???
Tässäpä pohdintaa liikkeittäin:
Paikkaistuminen 8: normaalia Neppua, teputtelua ja silleen.. levoton. Liian vähän treeniä?
Paikkamakuu 0!?! WTF!: siis ei jymmärrä.. ensimmäinen kerta eläessään, kun neiti päättääkin nousta istuskelemaan. Juuri ennen ajan päättymistä painui takaisin maahan. Näin tämän piilosta, joka oli autojen takana.
Syitä: liian vähän treeniä? vai koiran puhdas ajatuskatkos? vai "muka" häiriintyminen takana tuulessa lepattavasta kehänauhasta?
Sitten huilimaan vähäksi aikaa.
Yksilöliikkeet suoritettiin sekalaisessa liikejärjestyksessä.
Luoksetulo:9. Tässä ei mitään ihmeellistä. Stopit olisi ehkä saaneet olla vielä napakammat. Olin tyytyväinen.
Kaukot:0!!! Heh, minä UNOHDIN kertoa Nepulle, että nyt tulee kaket.. Luuli, että nythän on hauska koe kun suoritetaan uudestaan luoksetulo! Pompahti siis paikaltaan säpäkkänä sen näköisenä, että kutsuin luo, mutta pysähtyikin yhtä nopsaan. Eteni jo tässä vaiheessa sen verran, että perseelleen mänt.. Palatessani takaisin, Nee näki jo minun hämmästyneestä ilmeestäni, että nyt ei menny ihan putkeen ja meinas lähteä paikaltaan litomaan.. Pitäisi pitää itsellä vaan naama pokerina, eikä ilveillä sille =D
Noo, sitten jatketaan, emännällä rento mieli..
Ohjattu (arpaonni taas vasen!), siitä 8. Tämä ihan ok, en sitten tiedä tiputtiko minun liian voimakkaat vartaloavut pisteitä?
Tunnari:9. Tämä oli ihan jees, en tiiä mistä piste lähti. Olisko saanu vieläkin himppa nätimmin pitää kapulaa? Mutta oman tuomisesta tulee aina hyvä fiilis.
Idari 8,5. Tähän olen suht tyytyväinen, onnistuihan sentään kaikki asennot oikein. Seuraaminen olisi varmaan saanut olla parempaa?
Ruutu 5: Voi paska. Tää harmittaa. Lähti liikkeenohjaajan käskystä ruudusta tulemaan.
Tietääpä mitä treenata taas..
Metallihyppynouto:5. Voi harmituksen harmitus! Nepulla ei ilmeisesti nuppi kestä näin pitkään tehdä palkkaamatta liikkeitä putkeen ja se heijastuu sitten ääntelynä?
Kapulaa ottaessa alkoi älämölöinti ja luki varmaan taas minun hämmästynyttä ilmettä kun tuli takaisin sivulle-->tiputti kapulan ja katsoi minua. Nosti kyllä sitten kapulan itse uudestaan, mutta mölyapinaa esittäen. Voi kökkö. Tää harmittaa ehkä eniten, kun oli tavoitteena se äänetön koe.. Pitäisi vaan sitä palkkaamattomuutta treenata!
Mutta viimeiseksi seuraaminen ja tämä pelasti päivän:9,5!!!
Ei olla koskaan noin hyviä pisteitä saatu seuraamisesta, eikä koskaan ole niin mukavalle ja rennolle kokeessa seuraamisliike tuntunut. Ehkäpä se johtui siitä, että ei paljo enään jännittänyt! Neepi oli hyvässä vireessä tässä, ei äännellyt, käännöksissä hyvin mukana, täyskäännökset olisi pilkkua viilaten kenties saaneet olla vieläkin tiiviimmät. Mutta tuomarikin kehui päivän parhaaksi seuraamiseksi? näinköhän oli??? Noh, jotain positiivista sentään tälle tunariparivaljakolle Nauru
Jee, jee ja nokka eikun kohti uusia haasteita! Ja se on ensi viikonloppuna:
6 agilitystarttia ja lupaan olla menettämättä hermojani! Se on tavoite Cool

NO MUTTA JOTTEI TOTUUS UNOHDU NIIN:
-On onni omistaa koira, joka on terve ja jonka kanssa voi harrastaa täysipainoisesti lajia kuin lajia ja jonka kanssa saa uusia kokemuksia ja joka opettaa sinulle että aina ei voi voittaa ja joka pistää sinut pohtimaan elämän tarkoitusta ja joka on sinulle maailman paras ystävä ja joka joka päivä osoittaa olemuksellaan, että elämä on sitten ihanata!-
MUISTUTUKSEKSI KIRJOITTI NEPPU 4VEE, MULTI HAPPY CHAMPION